Last Updated:

Uusi testi toksisuuden analysointiin pölystä

0 Comments
Home Homekoira Kosteuskartoitus Helsinki Espoo, Vantaa, Turku

testi Blogi: Työsuojelurahaston artikkeli kolibakteerin käytöstä homeen toksisuuteen testi

Kolibakteeri testi tunnistaa myrkyllisen sisäilman

Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet testi-menetelmän, joka osoittaa huonepölystä sisäilman kokonaistoksisuuden eli myrkyllisyyden. Tutkijaryhmän mukaan työkalu hyödyttää tulevaisuudessa home- ja kosteusvauriokohteiden korjausten priorisoinnissa.

Sisäilman myrkkyindikaattorina toimiva bakteeri ei ole mikä tahansa kolibakteeri vaan erityistä Escherichia coli-lux -kantaa. Se saatiin aikaan, kun tavalliseen kolibakteerikantaan siirrettiin geeniteknologian keinoin uusi dna-jakso, jonka ansiosta se tuottaa näkyvää valoa, bioluminesenssia.

E. coli-lux on kehitetty Turun yliopiston biokemian laitoksen immunokemian laboratoriossa. Kannan tuottama valosignaali on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen määrään.

– Jos kosteus- ja homevaurioituneista tiloista otetut pölynäytteet ovat myrkyllisiä, bakteerikoettimen valontuotto laskee. Siten bakteeri osoittaa sisäilman kokonaistoksisuuden. Kokonaistoksisuus tarkoittaa kaikkia sisäilmaa vaurioittavia lähteitä, ei pelkästään mikrobiperäistä myrkyllisyyttä, FT, tutkija Janne Atosuoimmunokemian laboratoriosta kertoo.

Laboratorio on alun perin soveltanut E. coli-lux -menetelmää synnynnäisen immuniteetin tutkimukseen, mutta sitä on pian viiden vuoden ajan hyödynnetty myös kosteus- ja homevaurioiden havainnointiin.

E. coli-luxiin perustuva näytteenotto- ja analyysimenetelmä sisältyi Atosuon toukokuussa 2015 tarkastettuun väitöskirjaan. Valoa tuottava kolibakteerikanta ja sen käyttö homemittarina herättivät kiinnostusta, koska juuri tällaista työkalua yleistyneissä sisäilmaongelmissa tarvittaisiin.

Työsuojelurahasto on rahoittanut vuodesta 2013 kaikkiaan neljää tutkimusta menetelmän kehittämiseksi – tuoreimpina kahta meneillään olevaa hanketta: Atosuon väitöskirjan jälkeistä post doc -tutkimusta ja Eetu Suomisen väitöskirjaa.

Atosuon ja Suomisen lisäksi tutkimusryhmän keskeinen jäsen on ollut tutkimusjohtaja, dosentti Esa-Matti Lilius. Immunokemian laboratoriota johtaa dosentti Jari Nuutila.

”Meidän menetelmämme on vaihtoehto nisäkässoluille.”

Kustannustehokkaasti ja nopeasti

Bakteereiden käyttö toksisuuden mittaamiseen ei ole Atosuon mukaan uusi idea. Hänen väitöskirjassaan on maininta tolueenin myrkyllisyyden mittaamisesta avulla E. coli -solulla – 1930-luvun lopulla. Valoa tuottavasta kolibakteerista tosin ei ollut kyse, vaan käytössä oli maljaviljely.

– Yleisesti toksisuuden mittaamisessa käytetään nisäkässoluja, esimerkiksi rotan munuaissoluja ja sian siittiösoluja. Ne ovat hyviä mutta kalliita ja aikaa vieviä. Lisäksi eläinten tai niiden solujen käyttö nostaa esiin eettisiä kysymyksiä. Meidän menetelmämme on vaihtoehto nisäkässoluille.

E. coli-luxiin perustuva mittausmenetelmä on toistettava, helppokäyttöinen, kustannustehokas ja nopea. Pölynäytteet pyyhkäistään kuitupuikolla, ja jokainen yksilöity näyte toimitetaan laboratorioon. Siellä näytteet punnitaan, ja pakastimessa – 80 miinusasteessa – säilytetyt E. coli-lux -solut altistetaan usealle eri näytelaimennokselle. Samanaikaisesti pystytään mittaamaan 96 reaktiota.

– Nopeimmillaan rakennusta koskevan tuloksen voi saada muutamassa tunnissa näytteenotosta.

Koska menetelmä on helppokäyttöinen ja edullinen, yhdestä huoneesta voidaan ottaa useita näytteitä.

– Yleensä otamme ainakin kuusi pölynäytettä jokaisesta huoneesta. Esimerkiksi ulkoilmasta tulevat pölyt ja myös puhdistusaineet voivat olla virhelähteitä. Jos huoneesta tulee yksi todella myrkyllinen näyte, mutta muut eivät ole myrkyllisiä, melko varmasti kyse ei ole sisäilmasta vaan jostain muusta, Atosuo selvittää.

Tutkimuksissa näytteitä on otettu nyttemmin myös sisäilmasta kondensoidusta vedestä. Alustavissa tutkimuksissa se on osoittautunut potentiaaliseksi näytekeräysmenetelmäksi.

– Toksisuusmittaus ei erittele, mikä toksisuuden aiheuttaja on – se kertoo vain kokonaistaakan.

”Testi on edullinen, ja yleensä otamme ainakin kuusi pölynäytettä jokaisesta huoneesta.”

”Toksisuus-testi hyödyttää esimerkiksi kuntia tai valtiota – suuria kiinteistönomistajia – tunnistamaan ja priorisoimaan korjauskohteita.”

Paina tästä home tietoa sivuillemme

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *