72 / 100

[dwqa-list-questions] QA kysymys ja vastaus sivusto.

Täällä QA voit kysyä mitä tahansa liittyen: homekoira, home, homekoiran koulutus ja pätevyys, rakennelahohome, rakennusfysiikka, kosteuskartoitus, kosteusmittaus, sisä- ja ulkoseinien homeen poistosta, sammaleenpoistosta katolta. Vastaaja on mittaustekniikan DI ja tehnyt 30 vuotisen uran erilaisista mittaamisista ja matemaattisista tarkkuuksista sekä on kosteuskartoittaja.

Voiko Homekoira olla väärässä

Homekoira voi olla väärässä, mutta oikein opetettu homekoira löytää opetetun homeenhajun. HAJU on rakennelahottajahome tai bakteeri. Herttanen Homekoira on haistanut korkean rossipohjaisen talon täyttömaan homeen. Hometta ei löydetä, etsitään väärästä paikasta, voidaan luulla koiran olevan väärässä QA

Eri sivuiltamme löytyy myös tietoa:

Homeet

Homeoireet listana

Kosteuskartoitus

Homeenpoistot

Artikkeleita

Asiakkaista

QA osuuteen otetaan vastaan parannus ehdotuksia ota reippaasti yhteyttä!

QA kysymykset voita olla kaikille näkyviä tai yksityisiä viestejä.

QA Homekoira Kosteuskartoitus Homepoisto @Home_VOC

Yhteystiedot Homekoira Kosteuskartoitus Homepoisto @Home_VOC

Lisää tietoa Sisäilmayhdistyksen sivuilta, paina tästä. 

Alla on ote sisäilmayhdistyksen sivuilta

Terveysvaikutukset

Koetut haitat

Lukumääräisesti suurin osa sisäilman ongelmista ei ole varsinaisia sairauksia vaan lähinnä henkilön kokemia haittoja. Niilläkin on kuitenkin suuri merkitys ihmisen viihtymiseen ja työtehoon. Tyypillisiä koettuja haittoja ovat esim. epämiellyttävä haju, veto, tunkkainen ilma, jne.

Lisääntynyt oireilu

Useat sisäympäristön tekijät aiheuttavat yleisten oireiden (nuha, yskä, silmien ärsytys, päänsärky, väsymys, ym.) määrän kasvua. Ilman lämpötila on näistä tekijöistä tärkeimpiä. Altistuksen ja oireiden välinen mekanismi on kuitenkin usein epäselvä ja ihmisten väliset erot ovat suuria.

Sairaudet

Huonon sisäilman vuoksi ihminen voi jopa sairastua. Esimerkiksi allerginen nuha ja homepölykeuhko (allerginen alveoliitti) ovat kliinisesti havaittavissa olevia sairauksia, jotka voivat johtua esim. ilmassa olevista homeitiöistä. Yhteys altistuksen ja sairauden välillä pystytään usein osoittamaan yksilötasolla. Eräät sisäilman epäpuhtaudet, esim. tupakan savu tai radon lisäävät riskiä sairastua keuhkosyöpään. Yhteys perustuu epidemiologisiin tutkimuksiin, joista voidaan vetää yksilöäkin koskevia johtopäätöksiä.

Miten ihminen reagoi huonoon sisäilmaan

Ärsytysoireet

Silmien, hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireiden syynä voi olla liian korkea lämpötila, alhainen suhteellinen kosteus, orgaaniset kaasut, hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai bioaerosolit. Huonot valaistusolosuhteet voivat aiheuttaa silmien ärsytystä.

Iho-oireet

Iho-oireiden (kuivuus, kutina, punoitus, yliherkkyysreaktiot) syiksi voivat paljastua liian korkea lämpötila, liian alhainen suhteellinen kosteus, ilmassa olevat hiukkasmaiset epäpuhtaudet tai orgaaniset kaasut (esim. formaldehydi).

Väsymysoireet

Päänsäryn, pahoinvoinnin, huimauksen ja väsymyksen taustalla voivat olla liian korkea lämpötila, korkea hiilidioksidipitoisuus, orgaaniset kaasut tai huonot valaistusolosuhteet.

Hajut

Hajujen aistiminen voi olla merkki epäterveellisestä ilman laadusta. Haju voi olla peräisin esim. tupakoinnista, homekasvustosta, ruuanlaitosta jne.

Sisäilmasto, allergia ja astma

Lasten ja aikuisten allergia- ja astmaoireet ovat merkittävä kansanterveysongelma. Kahdella lapsella kolmesta on joskus ollut allergia- tai astmaoireita. Noin kuusi prosenttia väestöstä on kärsinyt oireista viimeisen vuoden aikana. Lasten ja aikuisten oireista johtuvat sairaspoissaolot ovat suuri rasite kansantaloudelle. Oireiden väheneminen johtaisi helposti miljardien säästöihin.

Allergia- ja astmaoireiden yleistyminen yhdistetään yleisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen ympäristötekijöiden muutokseen. Sisäympäristöllä on ratkaiseva merkitys ihmisen altistumiseen. Sen osuus kaikesta altistuksesta on noin 75 %, muiden tekijöiden (ruoka, juoma ja ulkoilma) vastatessa 25 %:sta.

Rakennuksissa allergia- ja astmaoireita lisäävät:

  • passiivinen tupakointi
  • lemmikkieläimet
  • korkea ilman tai rakenteiden kosteus
  • pölypunkit
  • alhainen siivoustaso
  • huono ilmanvaihto

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi monet muut seikat saattavat lisätä allergioiden riskiä. Eri tekijät vaikuttavat myös yhdessä niin, että vaikutusten summa on suurempi kuin yksittäisten tekijöiden summa. Esimerkiksi passiivinen tupakointi yhdessä korkean kosteuden kanssa moninkertaistaa allergiariskin.

Kaikkiin tekijöihin, jotka rakennuksessa lisäävät allergiaoireiden riskiä, voidaan vaikuttaa. Useimmissa tapauksissa kyseessä on käyttö- ja ylläpitotapojen muuttaminen, joka ei edes vaadi suuria investointeja.

Passiivinen tupakointi

Tupakointi on pahin sisäilman pilaaja. Altistuminen ympäristön tupakansavulle johtaa uusimpien tutkimustulosten mukaan lähes yhtä vakaviin terveyshaittoihin kuin itse tupakointikin. Syöpäriski kasvaa, samoin sydän- ja verisuonitautien todennäköisyys. Lisäksi ympäristön tupakansavu heikentää sisäilman laatua ja myötävaikuttaa useiden sisäilmaan liittyvien sairauksien ja oireiden syntyyn. Esimerkkejä näistä ovat mm. lasten hengitysteiden ja välikorvan sairaudet sekä astmaoireiden vaikeutuminen.

Tupakansavun haju ja likaavuus ovat viihtyisyyshaittoja, mutta savulta suojaaminen on ennen kaikkea terveyskysymys.

Savulta suojaaminen kannattaa

Tupakkalaki velvoittaa työnantajat suojaamaan tupakoimattomat työntekijät tupakansavulta. Työpaikan savuttomuudesta on monia etuja:

  • työpaikan ilmapiiri paranee
  • työpaikka on turvallisempi ja terveellisempi
  • suorat terveydenhoitokulut laskevat
  • siivous- ja ylläpitokustannukset laskevat
  • poissaolot vähenevät
  • tulipalovaara pienenee
  • työajan käyttö tehostuu

Liian korkea lämpötila lisää sairastumisriskiä

Kehon lämpötasapaino määrää sen, miten viihtyisäksi ihminen tuntee olonsa. Tasapainolämpötilassa kehon aineenvaihdunnan tuottama energia on yhtä suuri kuin kehosta ympäristöön siirtyvä energia. Tällöin ihminen kokee lämpötilan sopivaksi. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja työn fyysinen kuormittavuus määräävät tuotettavan energian määrän. Vaatteiden lämmöneristys, ympäristön lämpötila, ilman liikenopeus ja kosteus rajoittavat lämmön siirtymistä kehosta ympäristöön. Sopiva lämpötila on siis yksilöllinen asia. Suuren ihmisjoukon keskimäärin sopivana pitämä lämpötila on talvella 20-22 astetta. Tässäkin lämpötilassa 10-30% ihmisistä saattaa kokea olonsa epämukavaksi. Suurin tyytyväisyys saavutetaan antamalla jokaiselle mahdollisuus säätää huoneensa lämpötila haluamakseen.

Teknillisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan sisäilmaan liittyvät oireet kasvavat huonelämpötilan noustessa yli 22 asteen. Korkea lämpötila aiheuttaa myös kuivuuden tunnetta. Liian korkeiden lämpötilojen laskeminen suunnitellulle tasolle onkin eräs parhaimpia keinoja parantaa sisäilmastoa ja samalla pienentää energian kulutusta.

Sisäilmasto on vain yksi tekijä

Sisäilmastolla tarkoitetaan niitä rakennuksen ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Sisäilmaston lisäksi ihmiseen vaikuttavat lukuisat muut tekijät. Tutkittaessa sisäilmavalitusten syitä tulee pitää mielessä myös nämä muut mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Näistä tärkeimpiä ovat:

  • henkilökohtaiset, persoonallisuuten liittyvät ominaisuudet
  • kodin ja työpaikan ihmissuhteet
  • työympäristön henkinen ilmapiiri
  • työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus

Koska rakennus ja sen sisäilmasto ovat neutraaleja ja helppoja valituskohteita, niihin kanavoituu myös muista syistä johtuvia valituksia. Rakennuksen omistajan ja sen kunnosta vastaavan henkilökunnan on kuitenkin pystyttävä varmistamaan, että sisäympäristö on teknisesti suunnitelmien mukaisessa kunnossa. Valitusten nopea ja asiallinen käsittely on paras tapa ehkäistä myös muista syistä johtuvia valituksia.